Viikate
Текст песни Nämä Herrasmiehet

He eivat sarviaan seinille maalaa
Ei heita rujouttaan saa halaamaan
Eivatka vesilla vilkkailla naaraa
kun eivat ujouttaan peittoon saa
tai piiloon vahvaa ihmisvihaa

Ymparillaan ilmanala misantrooppinen
luottamusta valavat vain kuolleen tilan kylmat hirret
Ei haittaa oikean- vai vaaranoppinen
kirjoistaan laulavat vain iankaikkisuuden virret

Nama herrasmiehet toisiansa
eivat sieda edes unissansa
Saa aatos jaloin seka mieli lammin
kulkea taivasta kohti keskenaan

Huudot vahiin jaavat kuten kuiskauksetkin
sovulla ei sijaa saada lehtereilta taman kerhon

Kolkko katse salpaa keskustelun uksetkin
esiripun sijaan sulkeutuvat paksuun savuverhoon

Nama herrasmiehet toisiansa
eivat sieda edes unissansa
Saa aatos jaloin seka mieli lammin
kulkea taivasta kohti keskenaan

Kaatavat maljan, kaatavat maljan itselleen
Kantavat taljan, nyljetyn taljan eteiseen
Vaik` olis arvokaskin tilaisuus
kaikesta kuultaa ihmisvihaisuus
kaikesta kuultaa, kyynista kultaa huokuu ikuisuus

Nama herrasmiehet toisiansa
eivat sieda edes unissansa
Saa aatos jaloin seka mieli lammin
kulkea taivasta kohti keskenaan